Päivän pituus:
Kuopio 11h 18min
Kouvola 11h 22min
Maanantait tuntuvat aina jotenkin erityisen kamalilta täällä Kouvostoliitossa. Se tarkoittaa sitä että takana on ihana viikonloppu ja edessä on taas viisi työpäivää. Ei niissä työpäivissä niinkään mitään, mutta se tarkoittaa viittä päivää ilman rakasta. Eli harmaata arkea, odottamista, epäsäännöllistä syömistä ja huonosti nukkumista. Ja onhan tämä aika yksinäistä kun on tottunut jakamaan koko maailman toisen kanssa.
Mutta siksipä yritinkin vähän piristää itseäni ja löytää maanantaista jotain elämisen arvoista.
Aamulla oli pakkasta ja kuu näkyi auringonnousussa. Se oli ihan kaunista, varsinkin kun tietää että voi lähteä lämpimällä ja lumettomalla autolla.
Töiden jälkeen yritin panostaa ravinnon laatuun, koska tosi usein itsekseni ollessani syön omenoita, puuroa ja omenoita. Työpaikan ruokala ja sen kokonaiset ateriat pitävät loitolla monet puutostaudit.
Siispä kokkailin lohiavokadosalaattia. Tuo luomus syntyy ihan vaan niin että pilkotaan sekaisin kaikkea mikä on hyvää salaatissa ja sitten syödään. Tässä tapauksessa tomaattia, suippopaprikaa, salaattia, avokado ja savulohta. Nom.
Kuvassa on yläkulmassa myös avokadon siemen ja ajattelin kokeilla sen idättämistä. Täytyy vielä internettiä selata asian osalta. Kesäinen bataatin idättäminen eteni ihan kivasti ja tuli juuria ja jopa lehtiä mutta sitten tuli myös mätäkää ja bataatti oli eräänä päivänä ihan muussina. Tästä siis ehkä myöhemmin lisää.
Kävin aterian jälkeen vielä yrittämässä juoksemista. Yrittämässä sen takia että tuolla on aivan uskomattoman liukasta. Täydellinen peilijää ja sen päällä lunta, kyllä meinasi nilkat olla ympäri monta kertaa. Joten juoksemista ehkä nyt vähän vähemmän ja lämpöä ja sulia teitä odotellessa.
Lenkillä Kouvola näytti taas kauneuttaan ja "kauneuttaan".
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti